Pikakelaus suomalaisiin elokuvayhtiöihin

Suomen ensimmäisiä elokuvia

Elokuvista innostuttiin melkoisesti Lumiéren veljesten esitettyä historian ensimmäisen varsinaisen elokuvan Pariisissa vuonna 1895. Suomalainen elokuvatuotanto startattiin jo heti seuraavalla vuosikymmenellä. 1900-luvun alussa Suomessa alan pioneereja oli American Bioscope, joka valmisti ja esitti Helsingissä kuvaamiaan lyhyitä dokumenttielokuvia. Valitettavasti näistä elokuvista ei yksikään ole säilynyt tähän päivään.

Ensimmäisiä pitkiä näytelmäelokuvia tehtiin Suomessa 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla; yli tunnin mittaisina elokuvia valmistui kaikkiaan kolme. Atelier Apollo toimi jo 1900-luvun alussa elokuvien esittäjänä, ja sen toimesta myös valmistettiin esimerkiksi näytelmäelokuva Salaviinanpolttajat, joka oli yksi näistä kolmesta elokuvasta. Valitettavasti sekään ei ole säilynyt. Vuonna 1911 Atelier Apollo valmisti yhteistyössä Suomen matkailutoimiston kanssa ensimmäisen kotimaisen matkailuelokuvan Finland, joka on säilynyt melkein kokopitkänä.

Finland

Finland on suomalainen matkailuelokuva, jonka puolituntinen koostuu 30:stä lyhytelokuvasta. Elokuva tehtiin Berliinin matkamessuja varten. Finlandian luultiin vuosikymmenien ajan kadonneen kokonaan, mutta 2000-luvun alussa elokuva löydettiin hieman vajavaisena – sisältäen 28 lyhytelokuvaa – puolustusvoimien arkistoista.

Finland sisältää Suomessa kuvattuja lyhyitä pätkiä, joissa esitellään maatamme Turusta Tornioon. Se on mykkäelokuva, joka on tekstitetty saksalaisin välitekstein, sen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Finlandian sanotaan olevan paras näyte ensimmäisistä Suomessa tehdyistä elokuvista.

Suomi-Filmi Oy

Ensimmäisenä teollisena elokuvayhtiönä, ja samalla myös kaikkein pitkäikäisimpänä elokuvayhtiönä Suomessa toimii Suomi-Filmi Oy. Se perustettiin alkujaan vuonna 1919 nimellä Suomen Filmikuvaamo, mutta vaihtoi jo pian nimensä Suomi-Filmiksi. Yhtiön asema vakiintui samantien suomalaisen elokuvateollisuuden johtotähdeksi, eikä todellisia kilpailijoita ollut sen toiminnan ensimmäisenä vuosikymmenenä.

Yhtiö valmisti kotimaisia elokuvia kaikkiaan noin 160 kappaletta. Suomi-Filmi Oy kävi vuosikymmenien aikana läpi melkoisen mankelin, ja teki rajuja muutoksia toiminnassaan ja strategioissaan. Muutosten jälkeen yhtiö on edelleen olemassa, mutta elokuvia on sen toimesta valmistettu viimeksi 1980-luvulla.

Suomen Filmiteollisuus Oy SF

Mutkien myötä Suomi-Filmin vetovastuussa ollut suomalaisen elokuvan merkkimies Erkki Karu perusti vuonna 1933 oman elokuvayhtiön, Suomen Filmiteollisuus Oy:n. Se toimi vuosina 1933–1965, ja oli toimintansa vuosikymmeninä erittäin tuottoisa elokuvien suhteen. Suomen Filmiteollisuus Oy rakennutti myös Helsinkiin Liisankadulle Pohjoismaiden suurimman elokuvastudion.

Suomen Filmiteollisuus on nimeltään myös nykyisin toimiva, ohjaaja Markku Pölösen luotsaama kotimainen tuotantoyhtiö. Tämän päivän SF on perustettu vuonna 2001, ja sen tuotantoa on muun muassa televisiosarja Karjalan kunnailla sekä v. 2018 julkaistu elokuva Oma maa.

Fennada Filmi Oy

Kolmas suurista kotimaisista tuotantoyhtiöistä elokuvan alkuvuosikymmeninä oli Adams Filmi Oy:n ja Fenno-Filmi Oy:n yhdistymisen tuloksena muodostunut Fennada Filmi Oy. Se oli 1950–1970-lukujen aikana alansa merkittävimpiä yhtiöitä.

Kotimaisen elokuvan murros

1960-luvulla suomalainen elokuvateollisuus ajautui suureen lamaan, sillä televisioiden yleistyminen vei ihmiset pois elokuvateattereista koteihin television ääreen. 1970-luvulla kotimaisen elokuvan tuotanto oli jo aivan pohjalukemissa, ja ainoastaan Fennada Filmi pysyi kolmesta suuresta tuotantoyhtiöstä pinnalla parin menestyselokuvansa ansiosta.

Julkinen tuki oli vielä alkutekijöissään, Suomen elokuvasäätiö perustettiin vuonna 1969, ja elokuvien tuottamista alettiin tukea julkisin varoin vasta 1970-luvun puolivälissä. Myös elokuvien tyyli muuttui kulttuurin yleisen murroksen myötä voimakkaasti, ja koko ala haki näin uutta paikkaansa.

Spede Pasasen tuotanto Uuno Turhapuro -elokuvineen oli 70- ja 80-lukujen elokuvateattereiden kannattava pilari ulkomaisten kassamagneettielokuvien ohessa, vaikka Pasanen tuottikin itse kaikki elokuvansa ilman julkista tukea. Pasasen elokuvat olivat järjestään yleisömagneetteja, ja ne loivat pohjaa uudentyyppiselle kotimaiselle elokuvalle.

Toiminta vakiintuu

1980-luku alkoi olla myös uusien, pienempien suomalaisten elokuvayhtiöiden aikaa. Alettiin tehdä monikansallisia produktioita, ja suomalaiset elokuvaohjaajat menestyivät myös maailmalla. Kotimaisten elokuvien tuotanto oli 80-luvulla melko laajaa, mutta katsojaluvut edelleen huomattavasti pienempiä kuin aiempina vuosikymmeninä.

Vasta vuosituhannen lopulla alkoi kotimaisen elokuvan asema jälleen vakiintua, ja katsojaluvut nousta useiden menestyselokuvien myötä. Ala alkoi Lumiéren veljestenvoida 2000-luvulla vakaammin kuin vuosikymmeniin. Merkittävimpiä kotimaisia tuotantoyhtiöitä on ollut 2000-luvulla Helsinki Filmi, Solar Films sekä Matila Röhr. Nykyisin kotimainen elokuvatuotanto on kuitenkin merkittävästi julkisesta tuesta riippuvainen, ja myös television rahoituksella tuetaan kotimaisen elokuvan tuotantoa.