Uncategorized Archive

Hyvä mainos on sellainen, jonka merkitys aukeaa katsojalle muutamassa sekunnissa. Hyvästä mainoksesta huomaa heti mitä siinä myydään, mutta kuitenkin siten, että katsoja keskittyy siihen toviksi. Suunnilleen näin määritteli hyvän mainoksen maailmankuulu mainosmies James Lowther vuonna 2001. Vuodet ovat vierineet tästä lausahduksesta ja sosiaalinen media otti tuolloin vasta ensiaskeleitaan. Mikä on muuttunut vai onko mikään?

Suuren maailman – eli elokuvista puhuttaessa Yhdysvaltojen ja siellä Hollywoodin – tapaan Suomeen rakennettiin 1900-luvun alkupuolella massiiviset studiohallit elokuvien kuvauksia varten. Elokuvien kuvaaminen ja valmistus oli useita vuosikymmeniä likimain teollista toimintaa eli ne tehtiin pitkälti saman kaavan ja vakituisen henkilökunnan voimin. Tietty hierarkia vastasi elokuvaproduktioiden toiminnasta ja sama henkilökunta pyöritti prosessia elokuvasta toiseen. Useita

Suomen ensimmäisiä elokuvia Elokuvista innostuttiin melkoisesti Lumiéren veljesten esitettyä historian ensimmäisen varsinaisen elokuvan Pariisissa vuonna 1895. Suomalainen elokuvatuotanto startattiin jo heti seuraavalla vuosikymmenellä. 1900-luvun alussa Suomessa alan pioneereja oli American Bioscope, joka valmisti ja esitti Helsingissä kuvaamiaan lyhyitä dokumenttielokuvia. Valitettavasti näistä elokuvista ei yksikään ole säilynyt tähän päivään. Ensimmäisiä pitkiä näytelmäelokuvia tehtiin Suomessa 1900-luvun

Mainostoimistoilla riittää tehtävää sosiaalisen median laajentuessa yhä moninaisemmaksi. Uusia mainosalan yrityksiä syntyy nopeaan tahtiin. Asiakkaalle voikin olla haastavaa löytää runsaan tarjonnan joukosta omalle yritykselle sopivin toimisto. Eikä mainostoimistojen nettisivuilta saa läheskään aina tähän apua, sillä monesti tuntuu, että ne ovat unohtaneet oman informatiivisen markkinointinsa muiden työtehtävien lomassa. Parhaat Sekunnit Parhaat Sekunnit on suomalainen mainoselokuvakilpailu,

Ensimmäisen suomalaisen mainoselokuvan – joita esitettiin siis elokuvien yhteydessä – valmisti teini-ikäisten Hambergin veljien ja Yrjö Nybergin perustama Lahyn-Filmi 1920-luvulla. Lahyn-Filmin mainokset olivat piirrettyjä humoristisia muutaman minuutin mittaisia pätkiä. Kun ääni saatiin mukaan elokuviin 1930-luvun taitteessa, ja vuonna 1933 alalle määrättiin Suomessa veronalennuselokuvalaki, antoivat ne yhdessä sysäyksen varsinaiselle mainoselokuvien tekemiselle. Veronalennuselokuvalaki nimittäin määräsi, että

Aivan elokuvien alkuvaiheessa 1900-luvun alussa Eurooppa oli vahva elokuvien tuottaja, mutta jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen Amerikasta, ja siellä etenkin Hollywoodista, rakentui koko maailman elokuvakeskus. Hollywoodissa oli valtaisat studiorakennelmat jo 1920-luvulla aikana, jolloin monessa maassa otettiin vasta ensiaskeleita elokuvatuotannon saralla, ja mainoselokuviakin muualla vasta hahmoteltiin. Aivan elokuvan historian alkuvaiheissa elokuvan tekijä myi elokuvansa ja sen